Ero sivun ”Gamecube” versioiden välillä

Versio 20. joulukuuta 2013 kello 08.47

Gamecuben huono menestys on yksi konsolimaailman oikeusmurhia, etenkin verrattuna kilpailijoitensa laatuun. Gamecuben kirjastossa on suhteellisen monta suosikkipeliäni sekä myös kaikkien aikojen lempipelini.

• Baten Kaitos: Eternal Wings and the Lost Ocean: JRG, jonka juonen ja gameplayn yhteissumma on yksi genren korkeimmista. Uniikki tapa tuoda pelaaja osaksi pelimaailmaa on hieno ja peli sisältää ehkä eeppisimmän peliplottwistin koskaan, mutta myös gameplay etenkin taisteluissa on sekä hauskaa että erittäin omaperäistä. Peliä haittaa ainoastaan vino pino missattavia esineitä. Ihmiset ulisevat enkkuversion huonosta ääninäyttelystä, mutta minä en.

• Baten Kaitos Origins: Eternal Wingisin jatko-osa on prequel, joka on kaikilla osa-alueiltaan ykköstä hyvin paljon heikompi. Miltei paska peli.

• Beach Spikers: Ihan hauskaa arcade-volleyballia. Valitettavasti koko pelin rosteri muodostuu headswappimuijista.

• Black & Bruised: Hupaisa arcade-nyrkkeilypeli asemekaniikalla ja eksentrisellä rosterilla.

• Bloody Roar: Primal Fury: 3D-mättöpeliksi ihan hyvä tekele. Elukaksimuuttumismekaniikka tuo peliin huomattavasti lisää syvyyttä ja hupia.

*BMX XXX: On sääli, että yksi harvoista konsolierogeistä on välineurheilustunttigenreä, josta en pidä pätkääkään. Onneksi pehmolernon voi unlockata koodeilla.