Ero sivun ”Wii” versioiden välillä

Versio 20. joulukuuta 2013 kello 16.52

Lempialustani, johtuen lähinnä siitä, että sillä saa pelattua lähes koko Nintendon aikaisempaa kirjastoa. Konsolin itsensäkin pelit ovat kuitenkin erinomaisia näennäisten HC-burgereiden itkusta huolimatta.

• Anno: Create A New World: Persoonallinen mutta liian hidas sekä liikaa nysväystä vaativat strategia.

• Another Code; R: Mielenkiintoinen ja innovatiivinen joskin Cingin tapaan kertakäyttöinen ja liikaa loose endsejä sisältävä seikkailu.

• Baroque: Outo ja kökkö ja vielä dungeon crawler. Onneksi armollisen lyhyt.

• Batman: The Brave and the Bold – The Videogame: Viihdyttävä mutta kertakäyttöinen cooppi-mätistys. Kannattaa läpäistä kertaalleen kaverin kera.

• Battle of the Bands: Mielenkiintoinen ja hauska musiikkipeli, jota muutamat arveluttavat designvalinnat huonontavat valitettan paljon. Musiikki on joka tapauksessa hienoa, ainakin march- ja country-genret.

• Bully; Scholarship Edition: Ainoa Rockstarin sandbox, jota olen jaksanut pelata. Koulumaailma, dynaaminen musiikki, uniikit NPC:t ja oppitunnit tuovat peliin mukavasti persoonallisuutta, ja päähenkilö on mukavan epäsosiopaattinen. Muutama rasittava Rockstar-trope haittaa menoa hiukan, muttei liikaa.

• Castlevania Judgment: Ihan hyvää viihdettä tarjoava kasuaalimättö, vaikka hahmodesignit kieltämättä ovat tuskallisia myös ei-puristeille.

• Cooking Mama; Cook-off: Yllättävän viihdyttävä kokkaussimulaatio, lähinnä mamman ääninäyttelyn ja muun ulosannin ansiosta.

• Cooking Mama; World Kitchen: Huomattavasti edellä mainittua peliä söpömpi joskin valitettavasti suppeampi jatko-osa.

• Data East Arcade Classics: 16 Data Eastin peliä, kukapa ei tästä pitäisi. Jostain syystä mukaan on saatu suunnilleen kaikki kolme tekijöiden köyhää tekelettäkin.

• Deadly Creatures: Omaperäinen idea, köyhä toteutus. Kaiken päälle instakill-QTE:tejä.

• Disaster; Day of Crisis: Upea sillisalaatti eri gameplaymekaniikkoja ja absurdia menoa. Sisältää myös mielenkiintoisia edutainment-elementtejä. Kaikin tavoin aivan god.

• Donkey Kong Country Returns: Ihan hyvä, mutta monien DK-pelien tavoin hieman sieluton. Sakusaku Daigaitou Returns on muutenkin parempi.