Ero sivun ”Playstation” versioiden välillä

Versio 6. helmikuuta 2017 kello 16.27

Erikoinen alusta siinä, että kaikki sen runkatuimmat tekeleet (Metal Gear Solid, Resident Evil, Crash Bandicoot, FF VII) ovat aika jöötiä, mutta monet vähemmän tunnetut pelit taas melkoisen helmiä.

• Advanced Variable Geo 2: Passeli muijien kansoittama 2D-mätistys. Hahmot ja movesetit ovat hyviä, mutta pelattavuus on aika löysähköä. Pelin taide on on sarjan alkuperälle sopivasti kovin boner inducing, mutta itse spritet ovat joillakin lyyleillä köyhän näköisiä, mikä on melkein anteeksiantamatonta etenkin Sakin tapauksessa.

• Asuka 120 % Burning Fest Final: Järkyttävän kuppainen 2D-mättöpeli. Pelattavuus tuntuu olevan jollain alpha-asteella ja kaikki liikkeet tekevät niin vähän vahinkoa, että aika loppuu normipelaajien kesken aina kesken. Aikarajaa ei saa myöskään poistettua, trolololo. Pelin premissi ja hahmot ovat ihan siistejä, mikä vain lisää tekeleen aiheuttamaa mielipahaa.

• Eberouge: Mukiinmenevä fantasia- Tokimeki Memorial -klooni, jossa pari siistiä ja uniikkia ominaisuutta, etunenässä timeskip-faktori. Liian pitkä, tosin, mikä pahentaa pelin suurinta puutetta, eli soundtrackin suppeutta, entisestään. Peliin ei löydy mitään englanninkielistä opastusta, mikä teki oikealla raudalla pelaamisesta myös melko hajottavaa, mutta siitä ei valitettavasti voi syyttää tekelettä itseään.

• FIST: Huonoin koskaan pelaamani kaupallinen mättöpeli. Mahtavat kaksi hyökkäysnappia, ilmahyökkäyksien puute, 8:n hahmon rosteri ja yleinen pelattavuus kielivät siitä, että pelin tuotantoaika on ollut jotain kuukauden luokkaa.

• Final Fantasy 9: Gameplayltaan normi-JRPG-kuraa, hahmoiltaan jees, juoneltaan lannoitetta, soundtrackiltaan OK. Hyvä sarjansa ja genrensä edustaja, eli ihan paska peli. Tilapäisessä mielenhäiriössä jaksoin pelata tätä toiseksi viimeiseen dungeoniin asti.

• Pukunpa - Joshi Kousei no Houkago...: Puyo Puyo -tyylinen versuspuzzle, jota piristävät kahdeksi pallukaksi jakaantuvat erikoispalikat. Peli sisältää myös hämmentävän ynnä hupaisan lisämoodin, joka korvaa hahmokastin animeurheilutytöt sattumanvaraisella läjällä vielä sarjakuvamaisempia otuksia.

• Puzzle Arena Toshinden: Vaihteeksi Puyo Puyosta ammentava versuspuzzleilu, jota on höystetty lähdemateriaalille uskollisesti super- ja taunttimekaniikalla. Lisäys on hupaisa, vaikka vastustajieni provosoimisspämmi hajottaakin aina scrub-lärvini. Estetiikka on mainiota jopa genren standardeilla, lähinnä hahmojen urpouden ja miltei Hebereke no Popoon -tason mölinän ansiosta. "Ähähähäähähähähäähä!"

• Thousand Arms: Hyvällä sprite-taiteella varustettu JRPG, joka on pelattavuudeltaan vielä tavallistakin genren aikalaista tylsempi ja hitaampi. Syy pelin tyyppamiseen oli sen herutusmekaniikka, joka ei kuitenkaan vaikuta juoneen eikä loppuun millään tavoin. "Million fails", more like.

• Tokimeki Memorial 2 Taisen Puzzle-Dama: Edeltäjänsä tavoin parempi väännös normi-Puzzle-Dama-pelistä, eli tällä kertaa Susume! Taisen Puzzle Damasta. Hahmot ovat mahtavia lähdemateriaalia toistaiseksi vähemmän tuntevallekin ja unlock-systeemi aikasempia osia mielekkäämpi, mutta kiitti taas ihan vatusti yksisukupuolisuudesta. Myös aika sika redundantti, sillä ykköspelin konsoliversioissa on niissäkin Susumen lisäelementit. Onneksi Konami on sentään vihdoin tajunnut panna versusmatseihin enemmän kuin yhden musiikkiraidan.

• Tokimeki Memorial; Taisen Tokkaedama: "Miks mä oon natsi?" Hahmoiltaan ja pelimuodoiltaan yllättäen parempi versio arcadesiskostaan, mutta Yoshio "Ei Oikea Kaveri" Saotomen poistaminen rosterista on anteeksiantamatonta. Vaihtoehtoiset kostyymit lohduttavat kuitenkin jonkun verran.

• U.P.P.: Tylsä, ylösalaisin käännetty Columns -väännös, jossa pelattavat hahmot näkyvät ainoastaan CINEMAATTISTEN hyökkäysanimaatioiden aikana. Onneksi hahmodesign on sen verran sontaista, ettei tämä huono ratkaisu juuri harmita. Eli ennemminkin I.P.P.[1].

[1] Ihan paska peli