Ero sivun ”DOS” versioiden välillä
HypeWiki
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
*Alter Ego: Mielenkiintoinen ja koukuttava, mutta hieman hiomaton elämäsimulaattori. Hieman hermostuttava ja epäuskottava jossain skenaarioissaan ainakin minun kuivan elämänkokemukseni pohjalta. | *Alter Ego: Mielenkiintoinen ja koukuttava, mutta hieman hiomaton elämäsimulaattori. Hieman hermostuttava ja epäuskottava jossain skenaarioissaan ainakin minun kuivan elämänkokemukseni pohjalta. | ||
| − | * | + | *''Ancient Domains of Mystery'': Kakarana hinaamani, tavallaan siisti, mutta liian sattumanvarainen ja vaikea, kuten kaikki genrensä edustajat. Parempi kuin Nethack muttei yhtä hauska. |
| − | * | + | *''Commander Keen - Invasion of the Vorticons'': Eka episodi läpäisty. Useimpien PC-platformereiden tapaan köyhä, mutta jotain sisältää joitain hupaisia ideoita, kuten ekan episodin loppumätön. |
*Commander Keen - Goodbye, Galaxy!: Graafisesti hieno mutta gameplayltaan samaa sekundaa kuin ekat kolme episodia. Soundtrack on ihan jees. | *Commander Keen - Goodbye, Galaxy!: Graafisesti hieno mutta gameplayltaan samaa sekundaa kuin ekat kolme episodia. Soundtrack on ihan jees. | ||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| − | *''Day of the | + | *'''Day of the Tentacle''': Suosikkini Lucasartsin seikkailupeleistä. Hahmot, presentaatio ja huumori on mahtavaa sekä puzzletkin suurimmaksi osaksi pääteltävissä. Aikamatkustusmekaniikka on hyvin siisti, vaikka menneisyysskenaario meneekin suurimmalta osalta ei-jenkkejä osittain ohi. |
| − | * | + | *''Discworld'': Epälooginen, epäselvä ja epähauska. Osittain uskollinen lähdemateriaalille, siis. |
*Doom 2; Hell on Earth: Varmaan edelleen paras sprite-pohjainen FPS, kiitos lukuisten vihollistyyppien, monster infightning-mekaniikan ja parhaan aseen ever, eli kaksipiippuisen haulikon. | *Doom 2; Hell on Earth: Varmaan edelleen paras sprite-pohjainen FPS, kiitos lukuisten vihollistyyppien, monster infightning-mekaniikan ja parhaan aseen ever, eli kaksipiippuisen haulikon. | ||
Versio 31. joulukuuta 2013 kello 13.45
DOS...parempi kuin Windows, ainakin pelialustana. Kultaisia muistoja riittää kuppasten shareware-tekeleiden pelaamisesta Anttilan kokoelma-CD:iltä...
- Alley Cat: Alas! Veikeä hetken, mutta kyllästyminen iskee viimeistään sitten, kun eri ruudut on nähty. Eipä sillä mitään, sama juttu kuin monessa vanhassa arcade-pelissä.
- Alter Ego: Mielenkiintoinen ja koukuttava, mutta hieman hiomaton elämäsimulaattori. Hieman hermostuttava ja epäuskottava jossain skenaarioissaan ainakin minun kuivan elämänkokemukseni pohjalta.
- Ancient Domains of Mystery: Kakarana hinaamani, tavallaan siisti, mutta liian sattumanvarainen ja vaikea, kuten kaikki genrensä edustajat. Parempi kuin Nethack muttei yhtä hauska.
- Commander Keen - Invasion of the Vorticons: Eka episodi läpäisty. Useimpien PC-platformereiden tapaan köyhä, mutta jotain sisältää joitain hupaisia ideoita, kuten ekan episodin loppumätön.
- Commander Keen - Goodbye, Galaxy!: Graafisesti hieno mutta gameplayltaan samaa sekundaa kuin ekat kolme episodia. Soundtrack on ihan jees.
- Commander Keen - Aliens Ate My Babysitter!: Hmm, déjá vu. Samaa näyttävää mutta unettavan keskinkertaista kamaa kun episodit 4-5.
- Day of the Tentacle: Suosikkini Lucasartsin seikkailupeleistä. Hahmot, presentaatio ja huumori on mahtavaa sekä puzzletkin suurimmaksi osaksi pääteltävissä. Aikamatkustusmekaniikka on hyvin siisti, vaikka menneisyysskenaario meneekin suurimmalta osalta ei-jenkkejä osittain ohi.
- Discworld: Epälooginen, epäselvä ja epähauska. Osittain uskollinen lähdemateriaalille, siis.
- Doom 2; Hell on Earth: Varmaan edelleen paras sprite-pohjainen FPS, kiitos lukuisten vihollistyyppien, monster infightning-mekaniikan ja parhaan aseen ever, eli kaksipiippuisen haulikon.
- Duke Nukem: Kökkö Apogeen platformeri. Näitä riittää.
- Duke Nukem 2: Vähän vähemmän kökkö mutta silti huono Apogeen platformeri.
- Duke Nukem 3D: Viihdyttävä ja hauska, vaikka yksinpeliruutujen taso on hyvin vaihtelevaa, varsinkin nelosepisodissa. Jotkin fanikartat ovat melkoisen hienoja.
