Wii

HypeWiki
Versio hetkellä 27. joulukuuta 2013 kello 16.20 – tehnyt Kurpitsa (keskustelu | muokkaukset)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Lempialustani, johtuen lähinnä siitä, että sillä saa pelattua lähes koko Nintendon aikaisempaa kirjastoa. Konsolin itsensäkin pelit ovat kuitenkin erinomaisia näennäisten HC-burgereiden itkusta huolimatta.

  • Anno: Create A New World: Persoonallinen mutta liian hidas sekä liikaa nysväystä vaativat strategia.
  • Another Code; R: Mielenkiintoinen ja innovatiivinen joskin Cingin tapaan kertakäyttöinen ja liikaa loose endsejä sisältävä seikkailu.


  • Baroque: Outo ja kökkö ja vielä dungeon crawler. Onneksi armollisen lyhyt.
  • Batman: The Brave and the Bold – The Videogame: Viihdyttävä mutta kertakäyttöinen cooppi-mätistys. Kannattaa läpäistä kertaalleen kaverin kera.
  • Battalion Wars Wii: Läpäisty yhteistyössä kaverin kanssa. Viihdyttävä action-strategia, jonka hahmot hupaisia stereotypioissaan. Valitettavasti on-line-only multiplayer, joka on aina massiivinen miinus.
  • Battle of the Bands: Mielenkiintoinen ja hauska musiikkipeli, jota muutamat arveluttavat designvalinnat huonontavat valitettavan paljon. Musiikki on joka tapauksessa hienoa, ainakin march- ja country-genret.
  • Bully; Scholarship Edition: Ainoa Rockstarin sandbox, jota olen jaksanut pelata. Koulumaailma, dynaaminen musiikki, uniikit NPC:t ja oppitunnit tuovat peliin mukavasti persoonallisuutta, ja päähenkilö on tarpeeksi epäsosiopaattinen. Muutama rasittava Rockstar-trope haittaa menoa hiukan, muttei liikaa.


  • Castlevania Judgment: Ihan hyvää viihdettä tarjoava kasuaalimättö, vaikka hahmodesignit kieltämättä ovat tuskallisia myös ei-puristeille.
  • Cooking Mama; Cook-off: Yllättävän viihdyttävä kokkaussimulaatio, lähinnä mamman ääninäyttelyn ja muun ulosannin ansiosta.
  • Cooking Mama; World Kitchen: Huomattavasti edellä mainittua peliä söpömpi joskin valitettavasti suppeampi jatko-osa.


  • Data East Arcade Classics: 16 Data Eastin peliä, kukapa ei tästä pitäisi. Jostain syystä mukaan on saatu suunnilleen kaikki kolme tekijöiden köyhää tekelettäkin.
  • Deadly Creatures: Omaperäinen idea, köyhä toteutus. Kaiken päälle instakill-QTE:tejä.
  • Disaster; Day of Crisis: Upea sillisalaatti eri gameplaymekaniikkoja ja absurdia menoa. Sisältää myös mielenkiintoisia edutainment-elementtejä. Kaikin tavoin aivan god. 100 % hinattu ja syystä.
  • Donkey Kong Country Returns: Ihan hyvä, mutta muiden DK-pelien tavoin hieman sieluton. Sakusaku Daigaitou Returns on muutenkin parempi.
  • Dragonball Budokai Tenkaichi 2 ja 3: Muuten hieno peli, paitsi että gameplay on epäselvää ja cinemaattista PASKAA.
  • Dragon's Lair Trilogy: Kummatkin Dragon's Lairit ja Space Ace, eli parasta cinematiikkaa ja QTE-spammausta mitä rahalla saa. Sisältää hauskaa settiä, etenkin ekan Lairin Dirkin mesotessa.


  • Elebits: Söpö ja täynnä tavaraa oleva hilavitkutin-FPS. Viihdyttävää pelattavaa etenkin HOTD: Overkill-käsikanuunan kanssa.
  • Emergency Heroes: Hajottavan yksitoikkoinen rälläys/minipelikokelma. Omaperäinen mutta huono gameplay.
  • Endless Ocean; Blue World: Todella laaja ja pitkäikäinen uiskentelupeli, joka on paljon mukaansatempaavampi kuin mitä voisi aluksi luulla.
  • Epic Mickey: Ulosanniltaan ja ideoiltaan hyvä mutta toteutukseltaan keskinkertainen ja vielä 3D-platformeri. Ei kovin kiinnostava.
  • Excitebots; Trick Racing: Hauskoja eläinmechoja sisältävä epäortodoksinen ajopeli. Erittäin hyvä, mutta sisältää liikaa grindausta ja on kovin vaikea.