Xbox 360

HypeWiki
Versio hetkellä 9. syyskuuta 2014 kello 08.38 – tehnyt Kurpitsa (keskustelu | muokkaukset)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Taattua Microsoft-laatua hardwareltaan ja käytännöiltään. Kinect on myös epäkäytännöllinen kasa pastaa. Kirjasto ei ole myöskään kovin makuuni lukuun ottamatta Live Arcaden SNK-helmiä. Eli hieman parempi PS2, käytännössä.


  • Army of Two; The 40th Day: Kuiva Gears of War-kopio äärimmäisen myötähävettävin premissein. Päähenkilöt ovat juuri niin pidettäviä kuin palkkasoturien odottaakin olevan, sentään.


  • Doritos Crash Course: Omaperäinen ja huvittava, vaikkakin pinnallinen versus-ravauspeli.


  • Eat Lead; The Return of Matt Hazard: Gameplayltaan unettavan geneerinen third-person-räiskintä. Huumori on ihan jees, mitä nyt hahmojen sönkötyksestä saa selvää kiitos subtitlejen puuttumisen.


  • Gears of War 3: Kaksinpelillä ihan viihdyttävä, mutta ulkoasultaan ja machoasenteeltaaan melkoisen typerryttävä, geneerinen cover based shooter.


  • Fable 3: Kuppainen lite-RPG. Gameplay, juoni ja pacing on epävakuuttavaa ja pelin loppupuoliskon premissi on aika naurettava.


  • Marvel Vs. Capcom 2: Grafiikoiltaan ja rosteriltaan mainio, gameplayltaan clusterfuck-Wii-U:ta kiitos tag-, striker- ja kombo-onanoinnin sekä masentavan huonon balanssin.


  • NeoGeo Battle Coliseum: Tag-mekaniikkaa lukuun ottamatta jumalainen mättöpeli, kiitos upean rosterin ja mahtavan soundtrackin. Vaikka gameplay ei ole yhtä hyvää kuin esim. KOF:eissa, nostaa presentaatio ja hahmot tekeleen lempparimättöpeleihini. Varoitus: Voi hajottaa heti aamusta.


  • Resident Evil 5: Läpäisty kaverin kanssa. Köyhän miehen versio nelosesta, jonka harvat lisäykset edeltäjäänsä ovat kaikki negatiivisia lukuun ottamatta co-op-mahdollisuutta. Etenkin ruutudesign on äärimmäisen kuppaista. Co-op-Mercenary voi olla jees, mutta partnerini ei sitä suostunut pelaamaan parin persraiskauksen jälkeen. Voi voi.


  • Soul Calibur 4: Ihan jees, mutta yllätyksetön ja yksinpelimoodeiltaan karsittu jatko-osa. Uudet hahmot ovat kuivahkoja, mutta hahmoeditori hieno. Sääli vain, ettei movelistejä voi mitenkään kustomoida.
  • Scott Pilgrim Vs. The World: Presentaatioltaan harvinaisen huono beat-em-up. Gameplay on OK, mutta Kunio-kun-tyylinen raha- ja levelisysteemi ei juurikaan sovi lineaarisiin ruutuihin. Läpäisty porukalla.